Terveystarkastuksia

Ihanhelmi Armas Ahmatti kävi terveystarkeissa.
Lonkat B/C, kyyneret 0/0 ja selkä siltä osin terve kun saatiin lausunnot.
Silmät oli terveet ja polvet 0/0.
Ihanhelmi Ainoa Oikea kävi silmäpeilissä ja terveet oli.
Kiitos kasvattien omistajille aktiivisuudesta! :)
Nyt on kolmen pentusen luusto kuvattu ja näyttää Martta vahvasti C-lonkkaa jättävän, itsehän on C myös. Seuraavan pentueen isällä on A-lonkat, saa nähdä tuleeko olemaan vaikutusta.
Enää 2 on A-pentuja kuvaamatta ja toinen on menossa tammikuussa, kovin tyytyväinen olen tähänastiseen saldoon ja uskon että viideskin kuviin menee tulevaisuudessa :)

Olen alkanut mh-testausta miettimään. Meinasin ensin että Alman veisin keväällä muta taidankin viedä Sylvin. Alma menee syksyllä sitten luonnetestiin jos ei pentuja tule ja jos tulee niin sitten lykätään seuraavalle vuodelle. Vielä ei ole näyttänyt minkäänlaisia arkuuksia luonteessaan etten epäröi yhtään testiin viedä. Kiva olisikin löytää joku asia johon Alma reagoisi :D. Eli olen siis erittäin tyytyväinen luonteeseen edelleen. Haastava tuo on mutta onneksi pienikokoinen ;)
Niin tärkeää on tämänkin kokoisen koiran rajojen asettelu, reagoinneista eri asioihin kun tulee nopeasti ongelma jos niihin ei heti puututa.  Omistaja on se joka kertoo mitä koira tekee eikä päinvastoin.

Sylviä en ole käynyt katsomassa kun kerran. Vaihtoi mammalomalla majapaikkaansa kahteen kertaan niin en ole halunnut yhtään enempää lisätä sen stressiä käymällä katsomassa ja taas lähtemällä. Ensi viikolla tulee pentuset 7 viikkoa ja se tarkoittaa sitä että kohta saan tytön jo kotiin, viimeistään kun pennut 8-viikkoisia. Mamman kiltein pieni tyttö <3. Harmittaa toki etten nyt sitten näe millaisia pieniä siellä kasvaa mutta toivottavasti tulevaisuudessa edes kuulen niistä jotain.

Martta kävi Noran kanssa piipahtamassa virossa näyttelyssä. Tuloksena molemmilta päiviltä ERI. Tyytyväinen olen! Voi kun itsekin pääsisi joskus lähtemään moiseen reissuun.

Aimo luustokuvattu, Sylvin pennut syntyneet ja muuta

Sylvillä on vauvoja, 6 pientä, 2 poikaa ja 4 tyttöä, töpöjä 1+1.
Kävin pieniä eilen katsomassa ja en tosiaan muistanutkaan kuinka pieniä, ja niiin ihania, voivatkaan olla!
Sylvi oli hyvin kotiutunut vaikka toki oli onnellinen kun näki mut. Vielä sellainen 5 viikkoa ja saan tytön kotiin taas.

Täällä onkin ihan uudenlainen lauma vähän aikaa. Martta lähti Noralle, suuntaavat sen kanssa näyttelyyn, ja Dansku tuli meille vaihdossa. Sakemanni jaloissa pitkästä aikaa, outoa mutta ihan kivaa. Onhan tuosta ihan erilainen tuki pimeällä lenkkeillessä kun laumasta gööttejä. Pillin kun vielä saisi kurkusta pois, kamala vinku-iita. Alman kanssa tulevat ihan ok toimeen, Alma yrittää vähän isotella mutta väistää kyllä ulkona melko paljon kun Dansku tykkää hyppiä toisen edessä ja huutaa.

Ihanhelmi Aimo Aivastus kävi luustokuvissa alkukuusta. lonkat C, kyyneret 0 ja polvet 1/1. Kiitos omistajille <3
Seuraavana onkin vuorossa Armas Ahmatti marraskuun alussa, jännitettävää mulla riittää. Armakselta kuvataan myös selkä ja silmät tutkitaan myös. Ainoa Oikea menee tammikuussa luustokuviin ja silmät peilataan marraskuussa.

Näyttelyyn tekisi taas mieli, Alman kanssa jos muutamassa kävisi. Juoksua ei ole näkynyt joten pahasti pelkään että Alman pennut siirtyvät seuraavaan vuoteen. Alma kun on ensisynnyttäjä niin tähtään loma-aikaan pentujen kanssa, saa vahtia ensi viikot että kaikki menee hyvin.

Mutta. Martan mies on nyt varmistunut, ihanaa! Vielä odotetaan uroksen silmäpeilauksen tuloksia, peilataan marraskuussa, ja sitten voin tuulettaa :D On sellainen jota olen jo vuosia katsonut ja kovin tykännyt. Pennut tulevat, toivottavasti, saamaan alkunsa alkuvuodesta, riippuen ihan tietenkin miten Martta juoksunsa aloittaa. Viimeksi lykkäsi juoksunsa Sylvin kanssa yhteen joten tuli melkein 2 kuukautta myöhemmin kun normaalisti.Tammi-maaliskuussa olisi odotettavissa. Maaliskuu passaisi erinomaisesti, olisi pennut kesän kotona, niin helppoa kun pääsisivät takapihalle purkamaan energiaansa.

Sylvi lähti mammalomalle

Niin se aika kuluu nopeasti, ja onhan toki lyhyt aikakin kun koira on tiine. Perjantaina lähti Sylvi piitkäksi aikaa pois kotona. Tiineyttä silloin takana 7+1vkoa.
Maha oli jo kovin iso ja koko ajan olen veikannut että 8 pentua syntyy. Ihan kohta nähdään olinko oikeassa tai edes lähellä :)
Martta alkoi kakomaan pari viikkoa sitten ja kaiken muun stressin päälle mitä tällä hetkellä on iski jäätävä paniikki että nytkö meille tuli kennelyskä. Missään ei oltu käyty, vieraita koiria ei nähty ja tututkin sellaisia jotka eivät olleet olleet muiden riskikoirien kanssa tekemisissä.
Eläinlääkäriinhän mä sitten tietty säntäsin vuorokauden jälkeen. Ell oli sitä mieltä että riskit moiseen minimaaliset. Tutkittiin myös nielu ettei siellä mitään ylimääräistä olisi, Helmi kun toki vielä kummittelee mielessä.
Kaikki tutkimukset jotka  tehtiin väittivät että mulla on täysin terve koira, ei edes heinää löytynyt joka olisi voinut kurkkua ärsyttää. Imusolmukkeet, lämpö normaalit yms.
Tyytyväisin mielin toki kotiin mutta illan oli sitten Martta kovin kipeä kun oli ronkittu kurkkua.
Seuraavana päivänä yskäisi muutamia kertoja ja se oli sitten siinä. Eikä ole täällä kukaan muu millään tavalla oireillut.

Mutta takaisin Sylviin.
Sylvistä tuli heti tiineyden alussa jo kovin rauhallinen. Sylissä tahtoi olla koko ajan. Alma yritti jossain välissä isotella ja Sylvi kyllä minunkin huomaamatta sai ton teinin kuriin ja rauhoittumaan. Ei moista pelleilyä kestänyt :D
Painoa mittasin alusta asti, vähän jos antaa pidemmällä aikavälillä osviittaa tulevien pentujen määrästä, Martalla nousi vajaa 3 kiloa paino ja 6 pentua oli.

2 vko 12.4kg
3 vko 12.7kg
4 vko 12.8kg
5 vko 12.9kg
6 vko 13.6kg
7 vko 14.2kg

Ruokahalu oli koko ajan hyvä, ei kertaakaan jättänyt täällä syömättä. Tällä viikolla alkoi jo roskiakin metsästämään ulkona, eli valtava nälkä murusella :)

Nyt vaan odotellaan että koska pennut syntyy, eniten toivon että kaikki menee hyvin ja Sylvi on hyvä emä <3

Alma on taas kotona

Alma on ollut nyt pari viikkoa kotona. Ei ole enää yhtä villi kun pienempänä ja hyvä vaan.
Toki Sylvin kanssa riehuvat ja yhdessä jahtaavat kissoja täällä, onhan noilla niin pieni ikäero, 11kk.
Terävyyttä on edelleen mutta eipä tuollainen luonteen ominaisuus mihinkään häviäkään. Kamala likka örisemään. Takapihalla kun sen aloittaa niin tietää jo että silloin lähtee sisälle muttei se kuitenkaan asiaan auta. Melko herkkähaukkuinen kuten emänsä. Sylvi on hiljaisin, haukkuu melkeinpä vain vahtiessaan.
Iso tuo on. Ainakin Sylvin korkuinen mutta lyhyempi. Etupää niin leveä että melkein itkettää ajatuskin luustokuvista jotka on tänä vuonna edessä.

Alma ja Toivo kävi Vaasa kv-näyttelyssä. Toivo oli PU2 ja sai sertin, nyt niitä on se 2 odottamassa että täyttää 2v ja aletaan hakemaan kolmatta että saadaan poika valioksi :). Almasta ei tuomari tykännyt yhtään ja sai H. Näin sen hyvin huomaa että on niin tuomarista kiinni millaisesta koirasta tykkää vaikka toki todella hyvä on lähes aina todella hyvä. Alma on 3 näyttelyä käynyt ja saanut ERI, EH ja H.

Sylvi ja Martta kävi Laitilassa ryhmänäyttelyssä. Martta sai EH ja Sylvi oli PN4 ja sai SA, ensimmäinen laatuaan :)

Sylvi 22kk, kuva Kirsi Hotanen

Martta 5v kuva Kirsi Hotanen

1.5 Korkkasi Hertta, Ihanhelmi Ainoa Oikea, viralliset näyttelyt Sastamalassa, tuomarina Maija Mäkinen. Sai EH, Arvostelu on ihan näköisensä ja esiintyi hienosti, tästä on hyvä jatkaa :)

Sylvin olen ilmonnut kolmeen näyttelyyn tässä kesän korvalla. Mulla on näyttelykammo ja nyt sitä siedätetään sitten :D

Martan kasvattaja Kirsi piti näyttelytreenit Sylville, Armakselle ja Suomalle ja otti samalla kuvia, ihana saada niitä onnistuneitakin otoksia koirista välillä kun itsellä kuvaaminen on pelkkää räpsimistä.
Armas on menossa viikon päästä ensimmäiseen viralliseen näyttelyynsä ja Suoma näillä näkymin heinäkuussa, tosi upeaa!

Armas 11kk, kuva Kirsi Hotanen

Suoma 11kk, kuva Kirsi Hotanen

Aimoa kovin tahtoisin nähdä, millainen mies siitä onkaan kasvanut. Toivottavasti tänä kesänä siihen olisi mahdollisuus!

terveystarkkeja

Toivo kävi viime viikolla silmä-ja polvitarkastuksessa.
Toisesta silmästä löytyi pari rasvaläikkää mutta niistä ei tule mainintaa ilmeisesti edes koiranettiin kun ei ole mikään gööttien juttu. Jalostuksessa hyvä ottaa huomioon jos partenrilla sama juttu. En kyllä ole kellään moista kuullut olevan joten en usko sellaiseen narttuun törmäävänikään ihan helposti ;). Silmäspesialisti ei ainakaan nähnyt minkäänlaista ongelmaa. Polvet oli 0/0, upeeta!

Tänään kävi sitten vuorostaan Sylvi ja Martta, käytiin Elina Pietilällä kun häntä on kovin kehuttu eikä matkakaan pitkä ollut.
Molemmat tytöt oli terveitä myös, ihan huippua!
Sylvi tulee siis saamaan joskus pentuja jahka luonteesta ei mitään yllätyksiä löydy <3

Viikonloppuna oli Martan pentunen Hertta hoidossa, voi mitä menoa ja meininkiä täällä olikaan! Sylvi niin rakastaa edelleen pentujen kanssa riehumista :). Ulkoilu oli hieman haasteellista viiden koiran kanssa mutta selvittiinpä siitäkin.

Tiiti on ollut jo täällä jo muutaman viikon hoidossa Noran murrettua jalkansa. Hyvin on ensishokin jälkeen laumaan kotiutunut :). Nora menee Tiitin kanssa syyskuussa luustokuviin, kroppa lyö totaalisen jumiin Tiillä välillä ja liikkeet on kovin epäpuhtaat. Täytyy vaan toivoa että on ehjä. Jumihan voi helpostikin johtua pahasta alusta-arkuudestaan kun joutuu jännittämään aina kun omassa mielessään kohtaa jotain pelottavaa.

Toivolle on varattu luustokuvausaika lokakuulle, Eli ei nää jännityksen aiheet tunnu loppuvan :D

Käytiin Raision näyttelyssä Sylvin kanssa. EH tuli sieltäkin. Sylvi on tällä hetkellä kovin takakorkea ja täytyy vaan toivoa että selkälinja tuosta oikenee kun palikat löytävät isossa tytössä omat paikkansa. Ja jos ei niin ei se Sylviä minulle huononna, oma rakas höntti se on silti :)

Almalla on alkanut hampaita putoilemaan, etuhampaat on osittain hävinneet. Hirmu aikaisin! En kyllä ole koskaan etuhampaiden vaihtumista varmaan huomannutkaan kun huomio ollut aina vaan kulmureissa
Perjantaille on varattu toinen rokotusaika , torstaina tulee pentuset jo 16 viikkoa. Kyllä tää aika menee nopeasti!

Näyttelyä ja paimentamista

Käytiin länsigöötanmaanpystykorvat ry:n järjestämässä paimennustaipumustestissä Eurassa 30.7. Niin kiva tapahtuma aina!
Sylvi sai arvosanan Hyvä ja kovin tyytyväinen olen :)

Alla kuvia testistä, kaikki on ottanut Kirsi Hotanen.

Käytiin Porissa kv-näyttelyssä 31.7.
Toivo sai arvosanan ERI, SA jäi tulematta karvattomuuden vuoksi. Hieno poika!

Toivo 1v1kk

Sylvi sai EH:n. Iso tyttö ja kovin löysä selkä.
Arvostelu:
Keskiharmaa. Kauniit värimerkit. Hyvä voimakaspäinen narttu. Hyvä kaula. Pitkä runko. Vielä löysä eturaajojen kiinnitys. Hyvät takaraajat. Erinomainen karvapeite. Pitkä häntä. Miellyttävä luonne. Liikkeessä kovin pehmeä selkä.

Vielä ollaan pariin näyttelyyn ilmoittauduttu mutta sitten saa jäädä tauolle vahvistumaan :)

Alma on melko mahoton tapaus. Ei mikään supervilli mutta kova komentamaan. Sylviä ja Marttaa piinaa minkä ehtii. Olen joutunut "kovemmalla kädellä" jo kertomaan mikä on sallittua ja mikä kiellettyä. Jalkoja ei pure mutta käsiä kyllä senkin edestä.
Käytiin ekalla rokotuksella, aika rientää, ja kaikki oli kunnossa pennulla :)

Alma 11 vkoa

60vrk tiineyttä

Vähiin käy aika ennenkuin pennut syntyy.
Martta voi erittäin paksusti. Hengitys on raskasta ja meno hidasta, ruokahalu edelleen erinomainen.
Tällä viikolla odottelen pentuja syntyväksi, kovin jännittää että minkämoisella sukupuolijakaumalla syntyvät.

Tiiti oli meillä pari viikkoa tosiaan hoidossa ja tänään lähti aamusella Noran matkaan takaisin kotiin.
Rohkaistunut oli paljon ja pelkoja ei liikoja tällä reissulla näkynyt. Eka kertaa tuli jopa vessaan mun perässä ja pomppi siellä minua päin. Aiemmin uskaltanut vain etujalat laittaa vessan puolelle. Muutenkin oli niin kovin kiltti ja hieno neiti. Sylvillä oli parasta seuraa kun ei Martasta ole enää leikkijäksi :)

Nora kävi Toivon, Sylvin veljen kanssa Ruotsissa gööttien juhlaerikoisnäyttelyssä ja kivasti meni, poika sai ERIn. Kävi myös paimennustaipumustestissä tuloksella hyvä paimennustaipumus. Toivo on niin ihana!

Sylvin ilmoitin kesän paimennustaippareihin euraan, sää nähdä mahdutaanko mukaan. Kovin tyttö mun ja poikien pohkeita yrittää purra, onko sitten kurittomuutta vaiko paimennusta, siellä se kenties selviää :). Juoksu ei ole vieläkään alkanut ja ikää kohta 11kk, kiva jos olisikin kunnon pitkät välit juoksuissa tulevaisuudessakin. DNA-testi käytiin ottamassa perjantaina ja jännityksellä odottelen mikä on markkeritestin tulos. Toivo oli AG. Samaten kun on kovin tuuhea turkki niin selviää kantaako pitkän karvan geeniä.

Mulle on noussut pentukuume, johtunee Martan isosta masusta. Kyllä sieltä tyttö kotiin jää jahka niitä vain syntyy enemmän kuin 1. 1 narttu kun menee lähipiiriin jos luonne vaan natsaa, se on sovittu jo viime vuonna :)

Ihania pennunkyselijöitä on ollut ja toivon että saan mahdollisimman monen toiveen täytettyä :)

Seuraava päivitys on toivottavasti sitten kun on vauvat maailmassa!

6+4

Päivät kuluu, kohta jo 7 viikoa täynnä. Kahden viikon kuluttua voi pennut olla jo maailmassa <3
Ensi viikonloppuna voi jo alkaa liikkeitä tuntemaan.

Martta voi paksusti. On kovin meno rauhoittunut ja tullut vähän äksymmäksi, hänen korkeutensa elämää ei saa nyt häiritä.
Ruokahalu on valtava. Aamulla puri mua sormesta kun annoin makupalan, kauhia nälkä koko ajan.
Punnasin Martan aamulla. Ultrassa punnasin viimeksi ja hyvänä arkistoijana en enää muista paljonko silloin painoi, joko 9,6kg tai 10.6. Nyt oli paino noussut 12.5 kiloon.

Martta 6+4

tiineyttä 6+3

6+3

Tiiti on ollut meillä nyt reilun viikon ja hyvin on kotiutunut. Sylvin kanssa riehuvat minkä ehtivät ja antavat Martan olla rauhassa. Tiiti syö nykyään sterkkauksen jälkeen paljon paremmin, ei enää vartin pyörimistä kupin ympärillä vaan reippaasti kuppi tyhjenee. Hirmu hyvässä kunnossa tyttö on, hyvällä hoidolla ollut Noran luona <3

Tilasin Sylville DNA-testikitin. Kovin jännittää mikä tulee olemaan markkeritestin tulos.  Toivo, veljensä, on AG joten Sylvi voi olla ihan mikä vaan. Miettii toki sitä GG vaihtoehtoa mutta ei se onneksi automaattisesti tarkoita vielä sairasta koiraa.

Sylvi 10kk

Iloinen Martta

Näyttelypäivä

Käytiin eilen 19.3 ensimmäisessä virallisessa näyttelyssä Sylvin kanssa.
Kyllä mua taas jännäs ja stressas ja kädet tärisi, en ymmärrä itseäni.
Sylvi jännitti pieneen halliin tuloa kun oli niin paljon koiriakin, mun pieni maalaiskoirani. Kun tungoksen läpi päästiin niin kaikki oli jo hyvin ja häntä heiluen söi makupaloja.

Tuomarina oli Riitta Lahtovaara, en ole ennen hänellä käynytkään. Teki selväksi pöydällä ettei tykkää kun koirille tungetaan kehässä makupaloja. Itse haluan kuitenkin tehdä koiralle kehässäolosta kivaa ja meinaan kyllä edelleenkin niitä kantaa mukanani.

Junnuluokassa oli 3 narttua ja Sylvi tuli luokkansa toiseksi saaden ERIn. SA:ta ei herunut mutta olen tosi tyytyväinen tähän, hieno Sylvi <3

Arvostelu: Erinomaista tyyppiä oleva feminiininen, mittasuhteiltaan oikea narttu jonka tulee kiinteytyä. Kaunis pää, hyvät korvat, hyvä kaula. Lantiota kohti nouseva ylälinja. Vahva runko. Riittävästi kulmautuneet raajat, oikea karvanlaatu. Voisi liikkua tehokkaammin. Luonne ystävällinen.

Martalla on nyt toivottavasti ensimmäinen viikko tiineyttä takana. Vielä pikkuisen vajaa 3 viikkoa ultraan. Miljoonat kysymykset ja asiat pyörivät päässäni että miten kaikki menee ja saadaan menemään oikein. Onneksi on google, sieltä löytyy useimpiin asioihin vastauksia joista noukkia ne toivottavasti oikeat ja voin muilta kasvattajilta kysellä myös neuvoja.
Yritän tutkailla tiineysoireita mutta eihän niitä vielä ole. Vatsanympärystä meinaan mittailla viikottain. Eilen oli kasvanut ympärys 0.3 senttiä mutta se kyllä johtuu ihan varmasti siitä että sai ruan juuri ennen ;)

Sylvi lähtee Ruotsiin gööttien juhla-erikoisnäyttelyyn toukokuussa juuri ennen pentujen syntymää ja samalla menee paimennustaipumustestiin. Nora lähtee sinne isommassa porukassa.
Itse en sitten uskallakaan ottaa Sylviä heti takaisin kotiin vaan saa jäädä Noralle hoitoon pahimman tautiriskin ajaksi. Vaihtarina mulle tulee jo ensi kuussa sitten Tiiti tänne pitkästä aikaa :) Pitää ottaa jo usea viikko aiemmin tänne että sopeutuu laumaan ennen synnytystä. Ja eipä siina ole kyllä koskaan ongelmia ollutkaan.

Juoksua tehdään, vihdoin!

Vihdoin näyttää siltä että juoksu olisi alkamassa. On tätä odotettu!
Toukokuussa mahdolliset pennut syntyisivät, jännää. Kamalasti kaikkia asioita päässä joita pitää selvittää, kuitenkin eka synnytys, pentue, edessä.
Tiineen nartun kanssa on tullut oltua jo useamman kerran, kiitos kasvattajien jotka ovat koirilleni aikanaan pentuja tehneet.
Waakku jo kuulemma Marttaa kovin odottelee ;). Astutuksen ei pitäisi ongelmia tuottaa, kumpaisellakin hommasta jo tarpeeksi kokemusta. Toki kaikkea voi käydä mutta se jää nähtäväksi.

Sylvi on ilmoitettu ensimmäiseen viralliseen näyttelyynsä. Treenata edes vähän pitäisi mutta ehtiihän tässä ja luotetaan toki siihen että tuomari ymmärtää kyseessä olevan 9 kuukauden ikäisen pennun. Sylvilläkin voi jo juoksu alkaa hetkenä minä hyvänsä, kyllä aika rientää. Sylvi lähtee näillä näkymin myös Ruotsiin gööttien juhlanäyttelyyn kera Noran. Olisi tosi kiva että kasvattajakin sitä näkisi :)

Ikäviäkin asioita on tullut vastaan. Sylvin emällä todettiin gööttien perinnöllinen silmäsairaus. Oli melkoisen romahduttava uutinen omien suunnitelmien vuoksi. Mutta ei se omaa koiraani muuta miksikään, yhtä ihana tuo on kuin ennenkin, pieni häslä <3 Otan tämän vuoden aikana DNA-testin että tiedän mikä on markkeritestin tulos, sehän voi olla mikä vaan. Sairauden perinnöllisyystapaa kun ei vielä tiedetä niin turha asiaa murehtia ennenkuin silmäpeilaustulos sanoisi koiran sairas olevan. Ja silloin heitän pennutushaaveet toki romukoppaan. Sukutauluja olen taas tuijottanut silmät ristissä ja on kyllä mahdotonta löytää pentua jolla riskiä ei olisi. Ei ole varmaankaan sellaista sukua jossa retinopatiaa ei esiinny. Onneksi sairaus harvoin millään tapaa heikentää koiran elämänlaatua, harvoissa tapauksissa on johtanut sokeuteen.

Sylvi on selvästi kasvanut Martan ohi, pituudeltaan ja korkeudeltaan. Veikkaisin tytön olevan 31 tai 32 senttiä korkea.Kovin reilu karva on myös mutta ei missään tapauksessa pitkäkarvainen. Eka karvanlähtö varmaankin tasoittaa tuota pöyhevyyttä.

Olen uskaltautunut taas jo luita syöttämään. Putkiluita olen ostanut ja myös rustoja antanut. Raakana. Nuo niin nauttivat pureskelusta ja hampaatkin tykkäävät. Koko ajan kyllä vieressä kyttään ja eka kerralla suunnilleen ulkovaatteet päällä valmiina lähtemään eläinlääkäriin.

Nora oli viestitellyt hoitavan eläinlääkärin kanssa ja minulle tuli lopun kaiken ihan hyvä fiilis siitä. Oli pahoillaan Helmin kohtalosta ja tutki vielä röntgenkuvat uudestaan. Tukosta ei niissä näkynyt vaan luu on ollut silloin vielä ylempänä ruokatorvessa. Kuvassa näkyi vaan vatsalaukku ja ruokatorvenpää. Uskon että osaa ensi kerralla samojen oireiden kanssa epäillä tukosta ja se on tärkeä asia. Että meidän kokemus tuo lisä-aikaa jollekin toiselle koiralle samassa tilanteessa. Vielä tulee välillä itku jos katselen Helmin kuvia, mun rakas pieni <3 Hihna ja kaulapanta ovat edelleen autossa, en ole halunnut, voinut niitä vielä kotiin tuoda.

Olisin aloittanut Sylvin kanssa koirakoulun mutta ei nähtävästi mahduttu ryhmään kun ei mitään kuulunut. Harmillista! Olisi sopivasti kurssi loppunut ennen pentujen syntymää. Nyt sitten lykätään sitä syksyyn asti jos tiineys onnistuu. En uskalla mahdollisten tautiriskien takia käydä siellä tiineyden lopulla enkä pentujen aikana. Mätsärissä käytiin muutama viikko sitten, ei tullut sijoitusta mutta hyvää treeniä kyllä. Että edes jotain tehdään Sylvin kanssa kaksinkin :)

Elämää pienten pentujen kanssa

Nyt pentu on vihdoin kotona. Oli kyllä piiitkä aika odottaa mutta näyttää olleen ehdottomasti sen arvoinen!
Nora kävi Oonan kanssa Tukholmasta pentuset, juu, 2 kappaletta, hakemassa perjantaina. Pienet olivat niin reippaina tallustaneet ensin tukholman päärautatieasemalla ja myöhemmin laivassa, hytissäkin oli leikki kovin maistunut. Häntä pystyssä menivät vaan. Upeat <3
Mun pentunen on Westorps Victoria SuperStar, kutsumanimeltään Sylvi, Martan emän puolisiskon tyttö. Martan luonteesta vakuuttuneena halusin pennun lähisuvustaan.
Eilen kotiin tultuaan hyvin kiersivät täällä vaikka vastassa oli 3 gööttiä ja saksanpaimenkoira. Osaavat niiata jos koira murisee mutta Helmi ei taida kovin uskottava olla kun Toivo, Westorps Atlas SuperGiant, näykki takapäästään kun toinen irvisti. Martta otti pennut tyylilleen varmana vastaan, häntä heiluen. Osaa kyllä jopa komentaa vähän tarpeen tullen, omat pennut varmasti opettaneet. Vahtii kyllä myös jos joku sanoo pennuille rumasti ja tulee katsomaan.
Sylville ja Toivolle maistuu ruoka erinomaisen hyvin. Nyt ymmärrän kun kasvattaja sanoi näiden syövän kuin pienet porsaat. Putkiluita kun meillä lattioilla pyörii niin niitä järsivät mielellään.
Rakensin penneleille aitauksen olohuoneeseen mun sängyn viereen. Ekan yön viettivät jo siinä ja meni tosi hyvin, kertaakaan en herännyt että olisivat itkeneet. Tarpeensa tekevät hienosti paperille ja myös ulos. Ja toki myös lattialle ja matolle, kuuluu asiaan ;)
Uskon että kun ensimmäiset pari viikkoa tulevat viettämään yhdessä niin sopeutuvat vielä paremmin uuteen kotimaahansa. Mutta en kyllä itselleni kahta pentua samaa aikaa ottaisi, Mahdotontahan on antaa molemmille niin paljon omaa aikaa kun pentu vaatii kun on muutakin perhettä ja elämää ympärillä.
Toivo muuttaa omaan kotiin kuunvaihteen jälkeen kun uusi omistajansa saa muuttonsa ohi. Ehkä Helmi on silloin jo täysin sujut näihin ja voin jättää päiviksi pennun Martan ja Helmin kanssa. Toi yksinolo aitauksessa ahdistaa mua. Varmasti enempi kun pentua.
Täällä tulevat perässä mihin vain, uloskin rohkeina kynnyksen yli maailmaa katsomaan. En ole liiemmin vielä ulkona liikkunut, takapihalla ovat saaneet riehua mielinmäärin. Sielläkin nousevat haravan päälle, yrittävät kiivetä grilliin yms, eli ei kyllä pelkää. Toivottavasti Sylvistä kasvaa rohkea ja ihana aikuinen, Toki kauneuskin on plussaa mutta luonteen kanssa eletään joka päivä.
Tällä hetkellä näyttää hännät jäävän Martan ja Helmin näköisiksi "sapelihänniksi",saa nähdä kääntyvätko mutkalle.
Kissoja taitavat niiata eniten, menevät täysiä luokse mutta sitten madellaan ja vikistään. Onneksi noi ei pennuista välitä eikä koirista muutenkaan. Katsovat hetken ja lähtevät pois.
Olen siis erittäin tyytyväinen valintaani ja kiitollinen kasvattajalle että antoi minulle tuollaisen pienen aarteen <3

Sitten vielä pari Oonan ottamaa kuvaa.