Aimo luustokuvattu, Sylvin pennut syntyneet ja muuta

Sylvillä on vauvoja, 6 pientä, 2 poikaa ja 4 tyttöä, töpöjä 1+1.
Kävin pieniä eilen katsomassa ja en tosiaan muistanutkaan kuinka pieniä, ja niiin ihania, voivatkaan olla!
Sylvi oli hyvin kotiutunut vaikka toki oli onnellinen kun näki mut. Vielä sellainen 5 viikkoa ja saan tytön kotiin taas.

Täällä onkin ihan uudenlainen lauma vähän aikaa. Martta lähti Noralle, suuntaavat sen kanssa näyttelyyn, ja Dansku tuli meille vaihdossa. Sakemanni jaloissa pitkästä aikaa, outoa mutta ihan kivaa. Onhan tuosta ihan erilainen tuki pimeällä lenkkeillessä kun laumasta gööttejä. Pillin kun vielä saisi kurkusta pois, kamala vinku-iita. Alman kanssa tulevat ihan ok toimeen, Alma yrittää vähän isotella mutta väistää kyllä ulkona melko paljon kun Dansku tykkää hyppiä toisen edessä ja huutaa.

Ihanhelmi Aimo Aivastus kävi luustokuvissa alkukuusta. lonkat C, kyyneret 0 ja polvet 1/1. Kiitos omistajille <3
Seuraavana onkin vuorossa Armas Ahmatti marraskuun alussa, jännitettävää mulla riittää. Armakselta kuvataan myös selkä ja silmät tutkitaan myös. Ainoa Oikea menee tammikuussa luustokuviin ja silmät peilataan marraskuussa.

Näyttelyyn tekisi taas mieli, Alman kanssa jos muutamassa kävisi. Juoksua ei ole näkynyt joten pahasti pelkään että Alman pennut siirtyvät seuraavaan vuoteen. Alma kun on ensisynnyttäjä niin tähtään loma-aikaan pentujen kanssa, saa vahtia ensi viikot että kaikki menee hyvin.

Mutta. Martan mies on nyt varmistunut, ihanaa! Vielä odotetaan uroksen silmäpeilauksen tuloksia, peilataan marraskuussa, ja sitten voin tuulettaa :D On sellainen jota olen jo vuosia katsonut ja kovin tykännyt. Pennut tulevat, toivottavasti, saamaan alkunsa alkuvuodesta, riippuen ihan tietenkin miten Martta juoksunsa aloittaa. Viimeksi lykkäsi juoksunsa Sylvin kanssa yhteen joten tuli melkein 2 kuukautta myöhemmin kun normaalisti.Tammi-maaliskuussa olisi odotettavissa. Maaliskuu passaisi erinomaisesti, olisi pennut kesän kotona, niin helppoa kun pääsisivät takapihalle purkamaan energiaansa.

Alma on taas kotona

Alma on ollut nyt pari viikkoa kotona. Ei ole enää yhtä villi kun pienempänä ja hyvä vaan.
Toki Sylvin kanssa riehuvat ja yhdessä jahtaavat kissoja täällä, onhan noilla niin pieni ikäero, 11kk.
Terävyyttä on edelleen mutta eipä tuollainen luonteen ominaisuus mihinkään häviäkään. Kamala likka örisemään. Takapihalla kun sen aloittaa niin tietää jo että silloin lähtee sisälle muttei se kuitenkaan asiaan auta. Melko herkkähaukkuinen kuten emänsä. Sylvi on hiljaisin, haukkuu melkeinpä vain vahtiessaan.
Iso tuo on. Ainakin Sylvin korkuinen mutta lyhyempi. Etupää niin leveä että melkein itkettää ajatuskin luustokuvista jotka on tänä vuonna edessä.

Alma ja Toivo kävi Vaasa kv-näyttelyssä. Toivo oli PU2 ja sai sertin, nyt niitä on se 2 odottamassa että täyttää 2v ja aletaan hakemaan kolmatta että saadaan poika valioksi :). Almasta ei tuomari tykännyt yhtään ja sai H. Näin sen hyvin huomaa että on niin tuomarista kiinni millaisesta koirasta tykkää vaikka toki todella hyvä on lähes aina todella hyvä. Alma on 3 näyttelyä käynyt ja saanut ERI, EH ja H.

Sylvi ja Martta kävi Laitilassa ryhmänäyttelyssä. Martta sai EH ja Sylvi oli PN4 ja sai SA, ensimmäinen laatuaan :)

Sylvi 22kk, kuva Kirsi Hotanen

Martta 5v kuva Kirsi Hotanen

1.5 Korkkasi Hertta, Ihanhelmi Ainoa Oikea, viralliset näyttelyt Sastamalassa, tuomarina Maija Mäkinen. Sai EH, Arvostelu on ihan näköisensä ja esiintyi hienosti, tästä on hyvä jatkaa :)

Sylvin olen ilmonnut kolmeen näyttelyyn tässä kesän korvalla. Mulla on näyttelykammo ja nyt sitä siedätetään sitten :D

Martan kasvattaja Kirsi piti näyttelytreenit Sylville, Armakselle ja Suomalle ja otti samalla kuvia, ihana saada niitä onnistuneitakin otoksia koirista välillä kun itsellä kuvaaminen on pelkkää räpsimistä.
Armas on menossa viikon päästä ensimmäiseen viralliseen näyttelyynsä ja Suoma näillä näkymin heinäkuussa, tosi upeaa!

Armas 11kk, kuva Kirsi Hotanen

Suoma 11kk, kuva Kirsi Hotanen

Aimoa kovin tahtoisin nähdä, millainen mies siitä onkaan kasvanut. Toivottavasti tänä kesänä siihen olisi mahdollisuus!

terveystarkkeja

Toivo kävi viime viikolla silmä-ja polvitarkastuksessa.
Toisesta silmästä löytyi pari rasvaläikkää mutta niistä ei tule mainintaa ilmeisesti edes koiranettiin kun ei ole mikään gööttien juttu. Jalostuksessa hyvä ottaa huomioon jos partenrilla sama juttu. En kyllä ole kellään moista kuullut olevan joten en usko sellaiseen narttuun törmäävänikään ihan helposti ;). Silmäspesialisti ei ainakaan nähnyt minkäänlaista ongelmaa. Polvet oli 0/0, upeeta!

Tänään kävi sitten vuorostaan Sylvi ja Martta, käytiin Elina Pietilällä kun häntä on kovin kehuttu eikä matkakaan pitkä ollut.
Molemmat tytöt oli terveitä myös, ihan huippua!
Sylvi tulee siis saamaan joskus pentuja jahka luonteesta ei mitään yllätyksiä löydy <3

Viikonloppuna oli Martan pentunen Hertta hoidossa, voi mitä menoa ja meininkiä täällä olikaan! Sylvi niin rakastaa edelleen pentujen kanssa riehumista :). Ulkoilu oli hieman haasteellista viiden koiran kanssa mutta selvittiinpä siitäkin.

Tiiti on ollut jo täällä jo muutaman viikon hoidossa Noran murrettua jalkansa. Hyvin on ensishokin jälkeen laumaan kotiutunut :). Nora menee Tiitin kanssa syyskuussa luustokuviin, kroppa lyö totaalisen jumiin Tiillä välillä ja liikkeet on kovin epäpuhtaat. Täytyy vaan toivoa että on ehjä. Jumihan voi helpostikin johtua pahasta alusta-arkuudestaan kun joutuu jännittämään aina kun omassa mielessään kohtaa jotain pelottavaa.

Toivolle on varattu luustokuvausaika lokakuulle, Eli ei nää jännityksen aiheet tunnu loppuvan :D

Käytiin Raision näyttelyssä Sylvin kanssa. EH tuli sieltäkin. Sylvi on tällä hetkellä kovin takakorkea ja täytyy vaan toivoa että selkälinja tuosta oikenee kun palikat löytävät isossa tytössä omat paikkansa. Ja jos ei niin ei se Sylviä minulle huononna, oma rakas höntti se on silti :)

Almalla on alkanut hampaita putoilemaan, etuhampaat on osittain hävinneet. Hirmu aikaisin! En kyllä ole koskaan etuhampaiden vaihtumista varmaan huomannutkaan kun huomio ollut aina vaan kulmureissa
Perjantaille on varattu toinen rokotusaika , torstaina tulee pentuset jo 16 viikkoa. Kyllä tää aika menee nopeasti!

6+4

Päivät kuluu, kohta jo 7 viikoa täynnä. Kahden viikon kuluttua voi pennut olla jo maailmassa <3
Ensi viikonloppuna voi jo alkaa liikkeitä tuntemaan.

Martta voi paksusti. On kovin meno rauhoittunut ja tullut vähän äksymmäksi, hänen korkeutensa elämää ei saa nyt häiritä.
Ruokahalu on valtava. Aamulla puri mua sormesta kun annoin makupalan, kauhia nälkä koko ajan.
Punnasin Martan aamulla. Ultrassa punnasin viimeksi ja hyvänä arkistoijana en enää muista paljonko silloin painoi, joko 9,6kg tai 10.6. Nyt oli paino noussut 12.5 kiloon.

Martta 6+4

tiineyttä 6+3

6+3

Tiiti on ollut meillä nyt reilun viikon ja hyvin on kotiutunut. Sylvin kanssa riehuvat minkä ehtivät ja antavat Martan olla rauhassa. Tiiti syö nykyään sterkkauksen jälkeen paljon paremmin, ei enää vartin pyörimistä kupin ympärillä vaan reippaasti kuppi tyhjenee. Hirmu hyvässä kunnossa tyttö on, hyvällä hoidolla ollut Noran luona <3

Tilasin Sylville DNA-testikitin. Kovin jännittää mikä tulee olemaan markkeritestin tulos.  Toivo, veljensä, on AG joten Sylvi voi olla ihan mikä vaan. Miettii toki sitä GG vaihtoehtoa mutta ei se onneksi automaattisesti tarkoita vielä sairasta koiraa.

Sylvi 10kk

Iloinen Martta

Näyttelypäivä

Käytiin eilen 19.3 ensimmäisessä virallisessa näyttelyssä Sylvin kanssa.
Kyllä mua taas jännäs ja stressas ja kädet tärisi, en ymmärrä itseäni.
Sylvi jännitti pieneen halliin tuloa kun oli niin paljon koiriakin, mun pieni maalaiskoirani. Kun tungoksen läpi päästiin niin kaikki oli jo hyvin ja häntä heiluen söi makupaloja.

Tuomarina oli Riitta Lahtovaara, en ole ennen hänellä käynytkään. Teki selväksi pöydällä ettei tykkää kun koirille tungetaan kehässä makupaloja. Itse haluan kuitenkin tehdä koiralle kehässäolosta kivaa ja meinaan kyllä edelleenkin niitä kantaa mukanani.

Junnuluokassa oli 3 narttua ja Sylvi tuli luokkansa toiseksi saaden ERIn. SA:ta ei herunut mutta olen tosi tyytyväinen tähän, hieno Sylvi <3

Arvostelu: Erinomaista tyyppiä oleva feminiininen, mittasuhteiltaan oikea narttu jonka tulee kiinteytyä. Kaunis pää, hyvät korvat, hyvä kaula. Lantiota kohti nouseva ylälinja. Vahva runko. Riittävästi kulmautuneet raajat, oikea karvanlaatu. Voisi liikkua tehokkaammin. Luonne ystävällinen.

Martalla on nyt toivottavasti ensimmäinen viikko tiineyttä takana. Vielä pikkuisen vajaa 3 viikkoa ultraan. Miljoonat kysymykset ja asiat pyörivät päässäni että miten kaikki menee ja saadaan menemään oikein. Onneksi on google, sieltä löytyy useimpiin asioihin vastauksia joista noukkia ne toivottavasti oikeat ja voin muilta kasvattajilta kysellä myös neuvoja.
Yritän tutkailla tiineysoireita mutta eihän niitä vielä ole. Vatsanympärystä meinaan mittailla viikottain. Eilen oli kasvanut ympärys 0.3 senttiä mutta se kyllä johtuu ihan varmasti siitä että sai ruan juuri ennen ;)

Sylvi lähtee Ruotsiin gööttien juhla-erikoisnäyttelyyn toukokuussa juuri ennen pentujen syntymää ja samalla menee paimennustaipumustestiin. Nora lähtee sinne isommassa porukassa.
Itse en sitten uskallakaan ottaa Sylviä heti takaisin kotiin vaan saa jäädä Noralle hoitoon pahimman tautiriskin ajaksi. Vaihtarina mulle tulee jo ensi kuussa sitten Tiiti tänne pitkästä aikaa :) Pitää ottaa jo usea viikko aiemmin tänne että sopeutuu laumaan ennen synnytystä. Ja eipä siina ole kyllä koskaan ongelmia ollutkaan.

Juoksua tehdään, vihdoin!

Vihdoin näyttää siltä että juoksu olisi alkamassa. On tätä odotettu!
Toukokuussa mahdolliset pennut syntyisivät, jännää. Kamalasti kaikkia asioita päässä joita pitää selvittää, kuitenkin eka synnytys, pentue, edessä.
Tiineen nartun kanssa on tullut oltua jo useamman kerran, kiitos kasvattajien jotka ovat koirilleni aikanaan pentuja tehneet.
Waakku jo kuulemma Marttaa kovin odottelee ;). Astutuksen ei pitäisi ongelmia tuottaa, kumpaisellakin hommasta jo tarpeeksi kokemusta. Toki kaikkea voi käydä mutta se jää nähtäväksi.

Sylvi on ilmoitettu ensimmäiseen viralliseen näyttelyynsä. Treenata edes vähän pitäisi mutta ehtiihän tässä ja luotetaan toki siihen että tuomari ymmärtää kyseessä olevan 9 kuukauden ikäisen pennun. Sylvilläkin voi jo juoksu alkaa hetkenä minä hyvänsä, kyllä aika rientää. Sylvi lähtee näillä näkymin myös Ruotsiin gööttien juhlanäyttelyyn kera Noran. Olisi tosi kiva että kasvattajakin sitä näkisi :)

Ikäviäkin asioita on tullut vastaan. Sylvin emällä todettiin gööttien perinnöllinen silmäsairaus. Oli melkoisen romahduttava uutinen omien suunnitelmien vuoksi. Mutta ei se omaa koiraani muuta miksikään, yhtä ihana tuo on kuin ennenkin, pieni häslä <3 Otan tämän vuoden aikana DNA-testin että tiedän mikä on markkeritestin tulos, sehän voi olla mikä vaan. Sairauden perinnöllisyystapaa kun ei vielä tiedetä niin turha asiaa murehtia ennenkuin silmäpeilaustulos sanoisi koiran sairas olevan. Ja silloin heitän pennutushaaveet toki romukoppaan. Sukutauluja olen taas tuijottanut silmät ristissä ja on kyllä mahdotonta löytää pentua jolla riskiä ei olisi. Ei ole varmaankaan sellaista sukua jossa retinopatiaa ei esiinny. Onneksi sairaus harvoin millään tapaa heikentää koiran elämänlaatua, harvoissa tapauksissa on johtanut sokeuteen.

Sylvi on selvästi kasvanut Martan ohi, pituudeltaan ja korkeudeltaan. Veikkaisin tytön olevan 31 tai 32 senttiä korkea.Kovin reilu karva on myös mutta ei missään tapauksessa pitkäkarvainen. Eka karvanlähtö varmaankin tasoittaa tuota pöyhevyyttä.

Olen uskaltautunut taas jo luita syöttämään. Putkiluita olen ostanut ja myös rustoja antanut. Raakana. Nuo niin nauttivat pureskelusta ja hampaatkin tykkäävät. Koko ajan kyllä vieressä kyttään ja eka kerralla suunnilleen ulkovaatteet päällä valmiina lähtemään eläinlääkäriin.

Nora oli viestitellyt hoitavan eläinlääkärin kanssa ja minulle tuli lopun kaiken ihan hyvä fiilis siitä. Oli pahoillaan Helmin kohtalosta ja tutki vielä röntgenkuvat uudestaan. Tukosta ei niissä näkynyt vaan luu on ollut silloin vielä ylempänä ruokatorvessa. Kuvassa näkyi vaan vatsalaukku ja ruokatorvenpää. Uskon että osaa ensi kerralla samojen oireiden kanssa epäillä tukosta ja se on tärkeä asia. Että meidän kokemus tuo lisä-aikaa jollekin toiselle koiralle samassa tilanteessa. Vielä tulee välillä itku jos katselen Helmin kuvia, mun rakas pieni <3 Hihna ja kaulapanta ovat edelleen autossa, en ole halunnut, voinut niitä vielä kotiin tuoda.

Olisin aloittanut Sylvin kanssa koirakoulun mutta ei nähtävästi mahduttu ryhmään kun ei mitään kuulunut. Harmillista! Olisi sopivasti kurssi loppunut ennen pentujen syntymää. Nyt sitten lykätään sitä syksyyn asti jos tiineys onnistuu. En uskalla mahdollisten tautiriskien takia käydä siellä tiineyden lopulla enkä pentujen aikana. Mätsärissä käytiin muutama viikko sitten, ei tullut sijoitusta mutta hyvää treeniä kyllä. Että edes jotain tehdään Sylvin kanssa kaksinkin :)

Näyttelykuulumisia

Käytiin Eilen Turussa elonäyttelyssä ja matkaan otin Helmin, Martan ja Satun koiran Karjakon Ekotekon eli Ruutin.
Gööteillähän oli samana päivänä erkkari Helsingissä mutta mä menin mieluummin tähän lähelle. Vaikka harmittaakin että jäi se fiilis kokematta, eli ensi vuonna on päästävä Rantasalmelle :)

Näyttelyssä olikin sitten vain 4 koiraa, melko vähän :)
Ruuti meni ja nappasi itselleen ensimmäisen sertinsä, hieno mies! Haasteena kun oli mukana vielä juoksuinen nartu Martta ja kuono meni välillä mieluummin maata pitkin ;)

Martta oli AVO-ERI AVK1 SA PN2 VASERT, ollen nyt siis kolmella varasertillään varavalio ;) :D Esiintyi reippaasti, tyytyväinen olen! Tässä vielä Martan arvostelu:

Lähes ihannekokoinen. Oikeat rungon mittasuhteet. Hyvä luustonvahvuus. Narttumainen hieman kapeakuonoinen pää. Hyvät korvat. Silmät tulisi olla tummemmat. Hyvä purenta. Hyvä kaula ja rintakehä. Sopivasti eturintaa, olkavarret tulisi olla viistommat. Hyvin kulmautunut takaa. Hieman litteät käpälät. Kesäturkki, laatu oikea. Riittävät valjaskuviot. Hyvät suorat eturaajat. Sirpin muotoinen häntä. Liikkuu ryhdikkäästi.

Helmi pääsi vielä mukaan näyttelyyn vaikka olin jo päättänyt jättää typyn eläkkeelle. Oli sitten niin lähellä että aattelin ettei liian raskaaksi kävisi. Ja hyvinhän tuo siellä jaksoi, syttyi taas juustolle ja tyytyväisenä tepasteli kehässä mun kanssa.
 Oli VET-ERI VEK1 ROP- VET
Arvostelu: 

12v erinomaisessa kunnossa esitetty veteraani. Oikeat rinnan mittasuhteet ja hyvä luuston vahvuus. Kaunispiirteinen narttumainen pää. Hyvät korvat. Keskiruskeat silmät. Hyvä purenta. Tilava runko, selkä painunut seistessä. Tasapainoiset kulmaukset. Hyvät käpälät. Iän mukainen karvapeite. Liikkuu iän tuomalla arvokkuudella.

Nyt se on varmistunut, mun oma vauvani ja olen valintani siis tehnyt <3 Kahden viikon päästä pieni onkin jo kotona. Matkat Ruotsiin on varattu, kellonajat kotiinhakuun sovittu. Rahanvaihdon kanssa vielä vähän ongelmia että miten se saadaan sujumaan mutta ei siis mitään ylitsepääsemätöntä. Jee <3 

Itikoiden hyökkäystä ja lomailua

Loma alkoi juhannuksena ja pakkasin kimpsut kampsut ja koirat ja suunnattiin Kuhmoon. Hyvin jaksoi koiratkin pitkän matkan, 650km, kun välillä taukoiltiin.
Enpä ollut ajatellut että itikoitahan siellä on sitten ihan eri määrin kun täällä. Metsälenkin päätteeksi huomasin että mäkäräiset oli hyökännyt koirien kimppuun oikein urakalla :( Helmin ja Martan mahat oli ihan tulenpunaiset ja veressä. Kauhea paniikki ja suoraan kämpillä koirat suihkuun että sain veren ja loput itikat irti.
Nora ohjeisti antamaan koirille histeciä, onneksi löytyi, kun lähin eläinlääkäri/apteekki olisi ollut noin 100 km:n päässä kun oli pyhä. Helmillä turposi posketkin ja oli melko apeana, varmasti kipuili. Oireet onneksi helpotti eikä tarvinnut kuitenkaan syöksyä eläinlääkäriin. Rasvattiin paukamat ja seuraavana aamuna oli molemmat koirat jo ihan ok. Martta ei niin pahasti kyllä oireillutkaan kun Helmi. Pitää ottaa mökkireissulle kyypakkaus varmuudeksi mukaan jos siellä on paljon itikoita. Ruokaöljyähän aikanaan sakemanneille laitoin kun itäisessä suomessa lomailtiin itikoiden keskellä ja hyvin saivat koirat ilman puremia olla. Nyt ei vaan osannut taas edes ajatella että moista voi tapahtua. Sitä kun tosiaan sivelee mahaan, korviin ja kasvoihin niin estää hyvin itikoiden iholle pääsyn. Ja histec siis allergialääke joka käy myös koirille. Annoin puolikkaat molemmille, ehkä neljänneskin olisi riittänyt, en tiedä.

Tänään haettiin Tiiti Noralta kun meni Turkuun Oilille työharjoittelua suorittamaan. Saa Martta taas riekkukaverin reiluksi viikoksi. Ei Helmi riehu enää. Mä luulen että nyt on Helmillä kuulo mennyt, ei kokonaan vielä kuitenkaan mutta tosi heikoksi. Kun nukkuu niin ei kyllä normipuheella herää eikä muutenkaan puheelle korvaansa lotkauta. Sitten kun korottaa ääntään oikein niin huomaan että alkaa reagoimaan. Vanhus <3 Ei mulla ole ikinä vielä noin vanhaa koiraa ollutkaan, kaikki tällainen on ihan uutta. Muuten kyllä onneksi voi ihan hyvin. Aina kun sitä luopumista pelkää ja tietää että se on vääjäämättä edessä vielä. Kun nyt saisi sen 13v täyttää vielä. Ensi viikolla tulee 12 ja puoli täyteen.

Alla vielä kuvia kesähetkistä

Uimavahti Helmi

Helmikin innostui riehumaan

MArtta kävi tutustumassa sodanaikaisiin käytäviin

Tytöt panssarivaunun kyydissä

Helmi karhun kyydissä

Martta karhua kaatamassa ;)

Minä ja tytöt