Aimo oli kovin iloisen oloinen ja leikkisä poika. Taistelee leluistaan. Ulkona ei välittänyt vastaantulevista lenkkeilijöistä tai pyöräilijöistä.
Koirakerhojen kursseilla maltti on vähäistä mutta on tuo nuorikin vielä ja tuskin kaikkein pehmeimmästä päästä, tekee siis sitä mitä haluaa eikä sitä mitä muut haluaa. Rakastaa kaikkea ja kaikkia, oli kyseessä sitten ihminen tai koira. Ei provosoidu vielä murinoistakaan.
Väri ol pitkälti sama kuin isällään, ja päästäkin tulossa. Niin oli iso ja ihana! Toivottavasti saadaan poika vielä näyttelyyn. Massaa ei vielä liiemmin ollut mutta ihan varmasti sitä on tulossa. Karvanlaatu tuntui oikealta vaikkakin sitä oli nyt lähtenyt reippaasti, kesäturkki.
Ihan oli samannäköinen kuin Hertta muttei kyllä äitinsä näköinen kuten siskonsa taas on kopio, outoa :D
Kaikki hampaat olin löytävänäni myös suusta, huippua! Kun vielä luustokin olisi priimaa.. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti